Ystävän kyläilyn myötä omakin katseeni kiinnittyi kodin koristeisiin. Esineisiin, joiden ainoa tarkoitus on olla kauniita. Niistä sellaisia, joita todella todella haluamme pitää esillä, on vain kourallinen. Ne ovat muistoja rakkaasta ihmisestä, tärkeästä matkasta tai merkittävästä elämänvaiheesta.
Tavaraa vähentäessä keskityn yleensä yhteen kokonaisuuteen kerralla. Kirjahyllyyn, eteisen kaappiin, keittiön laatikostoon tai vastaavaan selkeästi rajattuun alueeseen. Kattoon ja seinille ripustetut yksittäiset koristeet jäävät irrallisiksi näistä kokonaisuuksista ja ovat siksi tipahtaneet katvealueelle. Nappasin tyhjän korin kainaloon ja kiersin koko kodin ympäri keräten mukaan joka ikisen turhan koristeen.
Tällä kertaa määritelmä koristeelle on väljä. Nämä ovat päätyneet esille, koska tuossa on sopiva kolo tälle. Näistä vain kahden olemassaolon muistin ennen kierrokselle lähtemistä. Kaikki loput ovat roikkuneet esillä ilman, että olen kiinnittänyt niihin minkäänlaista huomiota. Vaikka tavarakasa ei ole iso, tilpehöörin postaminen toi kotiin selittämätöntä siisteydentuntua.
(Tämän postauksen kirjoittamisen ja kuvan ottamisen jälkeen löysin vielä kolme turhaa ”koristetta” lisää. Mistä näitä oikein sikiää?!)
Nokonuuka 
Paluuviite: Rojusokeus | Nokonuuka