Harrastan erästä kamppailulajia. Treenit alkavat aina tatamin pesemisellä. Nuoruuden teatteriharrastuksessa aloitimme harjoitukset aina puunaamalla koko teatterin lattiasta kattoon. Salin lisäksi pestiin keittiö, vessat ja oleskelutilat. Yhdessä tehden siivous oli ohi puolessa tunnissa.
Siivotessa mieli siirtyy arkielämän murheista kohti harrastusta. Itse tekemiseen on helppo keskittyä, kun pölypallot eivät pyöri nurkissa. Siivoaminen on myös kunnioituksen osoitus harrastuspaikkaa ja treenikavereita kohtaan: tämä on meidän paikka, haluan pitää tästä huolta ja haluan, että meillä on hyvä treenata.
Harrastuksista voisi tuoda oppia kotiinkin. Pikainen järjestelykierros työpäivän jälkeen siirtäisi mielen kotiin ja siistissä olohuoneessa voisi todella keskittyä rentoutumiseen. Työpöydän siivoaminen ennen opiskeluhommien aloittamista voisi auttaa laskeutumaan päivän tohinoista kohti tenttikirjaa.
Yleensä siivoan vain tekemisen jälkeen, mutta nyt aion kokeilla tätä ensin siivoamista. Ehkä aloitan keittiöstä. Kokkaaminen on paljon mukavampaa, kun tasot ovat ensin siistit. Ei tarvitse etsiä tilaa johon laskea leikkuulauta tai tiskata paistinlastaa, kun ruoka jo tirisee pannulla.
Nokonuuka 
Keittiössä tuo todellakin pätee. Ruuanlaittoon hankalaa, jos joka toinen astia on likainen ja leikkuulauta ei mahdu pöydälle.
En vielä keksinyt mitä muuta siivoaisin ennen sen käyttöä..ehkä kylppärin aina joskus.
TykkääTykkää
Totta, keittiö on se ilmiselvin! Työpöytä on toinen helppo, mutta muualla ajatus vaatii soveltamista.
TykkääTykkää
Olen ottanut tavaksi siivota keittiön aina aamuisin. Toimii mulle hyvin. Siivous on paljon mukavampaa, kun siitä tulee juuri tuollainen rituaali, kun se asettuu luontevasti osaksi toimintaa. Jälkikäteen siivoamisessa olen huono, se tuntuu aina ylimääräiseltä.
TykkääTykkää
Siivoaminen tosiaan on helpointa, kun siitä tulee tapa, jonka suorittaa tottumuksesta. Silloin sitä ei ehdi murehtia. Etukäteen siivoaminen on mukavaa ”tekemiseen laskeutumista”.
TykkääTykkää