Tuttavani on tehnyt joulupukin töitä nyt jo kymmenen vuotta. Tänä vuonna hän oli yhden illan aikana käynyt 17 eri kodissa. Yhdessä paikassa ehtii kuulemma olla maksimissaan kymmenen minuuttia. Pukilla on siis melkoinen kiire, miten tällä yhtälöllä suodaan jokaiselle perheelle se unohtumaton ja rauhallinen jouluhetki? Salaisena kikkana toimii kuulemma tarkoituksella luotu kiireetön tunnelma. Pukki elehtii rauhallisesti, puhuu kiireettä, huomioi jokaisen lapsen ja pitää tilanteen hallinnassaan. Kello tikittää takaraivossa, mutta sitä ei näytetä ulospäin. Jokainen perhe saa oman rauhallisen aikansa, joka ei kuitenkaan veny yli kymmenen minuutin. Kiireettömyyden luominen ilmeisesti onnistuu, sillä perheet haluavat saman pukin seuraavanakin vuonna.
Huomasin saman keinotekoisen kiireettömyyden oivaksi selviytymisstrategiaksi jouluruuhkaisissa ruokakaupoissa. Lähdin ostoksille vauhdikkaasti, nappasin ostoskärryni valmiina taistoon ja sukelsin puikkelehtimaan ruuhkan sekaan kuin videopelissä. Tuossa on sopiva kolo. Eih! Tuo ärsyttävä nainen ehti kiilata eteen, mutta mahtuisinko tuosta. Miksi nämä ihmiset eivät osaa kävellä niin kuin minä haluan?! Sitten joku ajoi kärryllään kantapäilleni ja anteeksipyynnön sijaan ärähti vihaisena. Ettäs kehtasin kävellä siinä. Loukkaannuin sydänjuuriani myöten, mutta ymmärsin samalla itse käyttäytyneeni hetki sitten samoin. Asenteeni oli ollut yhtä ärhäkkä, vain kärryillä kolhiminen puuttui. Sitten hävetti.
Päätin rauhoittaa kauppareissun, eihän joulua sovi aloittaa suuttumalla tuntemattomille vihannesosastolla. Jatkoin matkaa kävellen kyllä reippaasti väljissä kohdissa, mutta ruuhkaisissa tukoksissa astelin hitaasti ympäristöä tarkkaillen. Muistin napata jokaisen tuotteen kyytiin omalta paikaltaan, eikä mitään tarvinnut palata hakemaan. Päästin kiireisimmät hurjapäät ohitseni, eikä muiden käytös enää ärsyttänyt tällaista sivustakatsojaa. Sain ostokseni kotiin lopulta yllättävän nopeasti. Olen varma, etten kiirehtimällä olisi selvinnyt kauppareissusta yhtään sen nopeammin. Tai ainakaan näin hyvillä mielin.
Nokonuuka 
Mahtavaa! Tätä samaa olen itse viimeaikoina yrittänyt toteuttaa omassa elämässäni. Ettei olisi kiire mihinkään (vaikka oikeasti ehkä olisikin). Näin olen saanut itselleni paljon rauhallisemman olon ja pystynyt toimimaan tietyissä tilanteissa paljon järkevämmin kuin normaalisti. Itse en ole vielä kokeillut tätä kauppareissuilla tai muissa ns. stressaavissa tilanteissa, mutta täytyy hetimmiten kopioida tämä käytösmalli myös stressaaviin tilanteisiin tai sellaisiin tilanteisiin missä muilla ihmisillä on stressi ja kiire. Näin pystyy pitämään itsensä kuitenkin rauhallisena ja saa itselleen samalla hyvän mielen.
TykkääTykkää
Tämä tosiaan toimii. Olen sitä testannut juurikin ruuhka-aikoina kaupassa, homma toimii paljon paremmin ja stressaa vähemmän. Ja jos aikaa menee 5 tai 10 minuuttia kauemmin, niin entäs sitte?
Samaa teen toisinaan töissä. Älytön kiire pukkaa päälle ja tuntuu että kaikki menee vähän pieleen. Ei muuta kuin kahvikuppi kouraan, ylimääräinen lyhyt tauko ja rentoutuneemmalla mielellä takaisin. Toimii itselläni.
TykkääTykkää
Kiitos tästä kirjoituksesta! En ole tullut ajatelleeksi tällaista lähestymistapaa, mutta täytyy ehdottomasti testata. Itselläni kiireen tuntu ottaa hieman liian helposti vallan…
TykkääTykkää
Samoin, kiireisyys hiipii aina jostain, vaikka saman asian voisi tehdä yhtä nopeasti myös kiirehtimättä.
TykkääTykkää