Kotitekoisen ekosiivouksen mahalasku

Kesällä innostuin ekologisista siivousaineista. Kaupoissa niiden hinnat huimasivat päätä, joten tutkimusmatka suuntautui vanhan kansan nikseihin. Kannoin kotiin kolmen litran kanisterin etikkaa.

Laimentamalla etikkaa veteen sain aikaan riittävän tehokkaan puhdistusaineen. Pesin keittiön ja kylpyhuoneen etikkalioksella ja lopputulos kiilsi puhtaana. Haju ei kuitenkaan ollut miellyttävä. En tarvitse siivotusta kodista todisteeksi tymäkkää ”puhtauden” eli puhdistusaineen tuoksua, mutta miedosti vanhalta säilykkeeltä tuoksahtava kylpyhuone ei herättänyt mielikuvaa puhtaudesta.

etikkaLaitoin googlen laulamaan ja löysin erilaisia niksejä, miten etikan hajua voi parantaa. Ensin kokeilin eteerisiä öljyjä. Niiden lupailtiin jopa lisäävän mm. desinfioivia ominaisuuksia puhdistussuihkeeseen. Haju häivyttyi hieman ja muutaman tunnin päästä siivouksesta jäljellä oli enää eukalyptuksen tuoksu. Hienoa, mutta ei riittävää, sillä siivoaminen oli edelleen ikävää.

Seuraavaksi kokeilin astetta vaivalloisempaa, mutta tehokkaammaksi luvattua etikan tuoksutusta: sitrusten kuoret. Ohje löytyy täältä. Ostin ison kasan appelsiineja, sitruunoita ja greippejä. Hyödynsin sisällön sitrussalaattiin ja pakkaseen. Kuoret laitoin likoon etikkaan, odotin muutaman viikon ja toivoin parasta. Lopputulos tuoksui jo suhteellisen miellyttävältä, iloisena siirsin tuoksutetun etikan purkkeihin ja kaapin perälle odottamaan käyttöä. Mutta sinne se myös jäi.

Hyvältä tuoksuvan siivousaineen kanssa kotitöiden tekeminen nautiskellen on mahdollista, mutta etikan kanssa kukaan ei halunnut tarttua työhön ennen kuin oli aivan pakko. Siirryimme siivoamaan enimmäkseen vedellä, sillä etikan haju oli edelleen liikaa. Viimeinen niitti oli kylässä käyneen siskoni vilpitön reaktio. Olin juuri pessyt kylppärin kiiltelevän puhtaaksi tuoksutetulla etikalla. Sisko astui sisään ja huudahti ”Hyi, mikä täällä haisee! Onko joku oksentanut?”

Nyt kaivoin kuukausia kaapissa seisseet etikkaliuokset esiin ja tunnustin tappioni. Vaikka etikka toimii jonkun muun kotona hienosti, meille se ei sovi. Kaadoin etikat ruokasoodan perässä viemäreistä alas. Ainakin viimeisenä työnään ne saivat puhdistaa putkistoa. (Sooda muuten löysi tiensä vakituiseen siivouskäyttöön, mutta siitä lisää myöhemmin.)

Ps. Otan mielelläni vastaan vinkkejä hyvästä ja myrkyttömästä yleispuhdistusaineesta!

Kuva täältä

8 kommenttia artikkeliin ”Kotitekoisen ekosiivouksen mahalasku

  1. Tosi harmi, että teillä ei etikan käyttäminen toiminut. Minä käytän etikkaa ruokasoodan ohella kylpyhuoneen siivoukseen, ja olen ollut ihan tyytyväinen. Haju on kieltämättä aika dominoiva, mutta se haihtuu, kun antaa kylppärin oven olla auki. Jos on tulossa vieraita, pitää hiukan ennakoida, eli vessa pitää siivota useita tunteja ennen vieraiden saapumista, jotta haju on varmasti haihtunut kokonaan.

    Mä olen huomannut, että etikkasiivouksen jälkeen (hajun haihduttua) vessa pysyy raikkaana tosi pitkään. Kokemukseni mukaan hajustettuja pesuaineita käyttäessä ”puhtauden” tuoksun haihduttua aika pian tulee tilalle sellainen epämääräinen tunkkaisuus.

    Muualla kodissa käytän siivoukseen pelkästään mikrokuituliinaa ja vettä. Jos haluan jotain ainetta käyttää, mieto tiskiaine (käytän Ole hyvä -merkkistä) käy hyvin. Ekotiskiaineidenkin putelinkyljet kannattaa muuten tarkistaa, nimittäin usein niissäkin on sellainen iso ruksi, joka varoittaa tuotteen ärsyttävyydestä. Sellaista ainetta en uskaltaisi käsitiskiaineena käyttää.

    Tykkää

    • Jep, on kyllä harmi, ettei etikka sitten sopinutkaan! Sen ominaisuudet kun ovat muuten niin mainiot.

      Mikrokuituliina on tosiaan oikein näppärä. Sen ansiosta meilläkin on tarvetta puhdistusaineelle oikeastaan vain keittiössä ja kylppärissä.

      Tiskiaine oli hyvä vinkki! Sehän todennäköisesti irroittaisi juuri ne rasvatahrat, jotka eivät pelkällä vedellä lähde.

      Tykkää

  2. Oi oi. Mulla myös on hankaluuksia etikan kanssa. Sooda sen sijaan on ihan loistava aine! Vessaa varten on toistaiseksi kaapissa vielä jotain ihan kamalaa yleispuhdistusainemyrkkyä, jolla kyllä tulee puhdasta, mutta jään mielenkiinnolla seuraamaan, oisko jollain vinkata jotakin hiukan ekologisempaa.

    Tykkää

  3. Käytän etikkaa vain pyykissä. Aikanaan kissan pissavahingot ja nykyään hikiset treenivaatteet saavat koneeseen kaverikseen pesupallossa tilkan etikkaa. Tekstiileihin etikan haju ei jää, ja etikka huolehtii siitä, että hiki/pissa ei hajuineen jää vaivaamaan. Käytän siivoukseen imuria. Kaikki, mikä ei vaadi pesua on imuroitavissa. Kaikki joka vaatii pesua, on pestävissä vedellä 🙂 Vettä ja sitruunamehua, niin saa saman tuloksen, mutta tulee raikas tuoksu. No mutta tahrojen poistoon jne. ensisijaisesti käytän karhunkieltä, sientä ja ihmesientä. Rasvan irroittamiseen minulle on fairy ja desinfiointiin kloori (vessa). Tekstiilien pesu (matot ja sohvan päälliset) hoituu mäntysuovalla… Muttamutta!!! Paras kaikista; myrkytön pesuaine on universal stone (rakennusliikkeissä myytävä, myrkytön) Toimii missä vaan! 500g purkki maksaa pari kymppiä ja on palvellut mua reippaasti yli vuoden ja purkki on ehkä puolillaan. Onhan se kallis, mutta minusta oikein hyvä.

    Tykkää

    • Kiitos hyvistä vinkeistä! 🙂

      Pitääkin kokeilla etikkaa pyykkeihin. Olen pelännyt siinä vaatteisiin jäävää pistävää hajua, mutta onpa mahtavaa, jos se peseytyy tekstiileistä pois. 🙂 Täytyykin mennä tutkimaan myös tuota universal stonea lähemmin.

      Hyvä muistutus myös nuo oikeat siivousvälineet, eli tehokkaat sienet. Ihmesieni ainakin todella on nimensä veroinen!

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s